Maa- ja metsätalousministeriön asetus (401/2017) varotoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläinten välillä

1 § Sikojen ulkonapitokielto

Sikojen pitäminen ulkona on kielletty.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei kuitenkaan koske:
1) eläinsuojelulain (247/1996) 20 §:ssä tarkoitettuja eläintarhoja;
2) kytkettynä ulkoilutettavia sikoja; eikä
3) sellaisia pitopaikkoja, joissa ulkotarhat on suojattu olemassa olevan aidan oheen liitteen vaatimusten mukaisesti rakennetulla teräsverkkoaidalla tai sähköaidalla; tai joissa ulkotarhat on suojattu riittävän vankalla rakenteella siten, että luonnonvaraiset villisiat eivät pääse kosketuksiin tarhassa pidettävien sikojen kanssa.

2 § Ilmoitus sikojen ulkonapidosta

Sen, joka aikoo pitää sikoja ulkona 1 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa pitopaikassa pykälässä tarkoitetun kiellon voimassaoloaikana, on tehtävä asiasta ilmoitus kunnaneläinlääkärille vähintään kahta kuukautta ennen aiottua ulkonapitoa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena, ja siitä on käytävä ilmi seuraavat seikat:

1)  sikojen lukumäärä;
2)  selvitys ulkotarhan suojaamista koskevien vaatimusten täyttymisestä.

3 § Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. Sen 2 § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2017.

Mitä 1 §:ssä säädetään, sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa vasta 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen.

Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2017

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Neuvotteleva virkamies

Katri Levonen

Liite

Teräsverkkoaidan vaatimukset
Teräsverkkoaita on rakennettava olemassa olevan aidan oheen vähintään kahden metrin etäisyydelle olemassa olevasta aidasta. Teräsverkon lankojen on oltava kuumasinkittyjä. Sinkkikerroksen on oltava vähintään 30 mikrometriä. Verkon kokonaiskorkeuden on oltava vähintään 200 senttimetriä korkea. Verkon alareuna on upotettava vähintään 40 senttimetrin syvyyteen maan pinnasta lukien. Verkon ruudun pinta-ala saa olla enintään 115 neliösenttimetriä verkon alareunasta 150 senttimetrin korkeuteen asti ulottuvalla alueella ja verkon yläreunassa enintään 350 neliösenttimetriä. Verkon langan halkaisijan on oltava vähintään kolme millimetriä.

Verkon pylväiden tulee olla enintään neljän metrin etäisyydellä toisistaan. Puisten tolppien halkaisijan on oltava vähintään 100 millimetriä. Tolppien pitää olla käsiteltyjä lahoamista vastaan. Muusta materiaalista olevien tolppien on oltava lujuudeltaan vähintään vastaavia.

Sähköaidan vaatimukset
Kummallekin puolelle tarhassa jo olevaa aitaa on asennettava sähköaidat, joista tarhassa jo olevan aidan ulkopuolelle tehtävässä aidassa on oltava neljä lankaa. Tarhassa olevan aidan sisäpuolelle tehtävässä sähköaidassa on oltava vähintään kaksi lankaa.

Aitalangan vetolujuuden on oltava vähintään 450 kilogrammaa. Metallisen aitalangan halkaisijan on oltava vähintään 2,5 millimetriä. Sähköaidan vaakasuoran etäisyyden tarhassa jo olevan aidan tolpan ulkopinnasta mitattuna on oltava vähintään 150 millimetriä. Sähköaidan alimman langan korkeuden tulee olla noin 20 senttimetriä maanpinnasta ja ylin lanka saa olla enintään 100 senttimetrin korkeudessa maanpinnasta lukien.

Sähköpaimenen maadoitusjohto on kytkettävä tarhassa jo olevaan aitaan, jos se on metalliverkkoa, ja aita on lisäksi maadoitettava tasaisin välimatkoin. Lisäksi tarhassa jo olevan aidan ulkopuolelle tehtävän sähköaidan toiseksi alin lanka on kytkettävä sähköpaimenen maadoitusjohtoon. Muut langat on kytkettävä sähköpaimenen virtajohtoon.

Jos tarhassa olevan aidan ulkopuolelle tehtävää sähköaitaa varten asennetaan tolpat, tolppien halkaisijan tulee olla vähintään 80 millimetriä.

Tarhassa olevan aidan ulkopuolelle ja sisäpuolelle tehtävillä sähköaidoilla on oltava oma sähköverkkoon kytketty sähköpaimen, jonka suurimman iskutehon pitää olla ulompana olevassa sähköaidassa vähintään kuusi joulea. Jos sähköverkkoon kytkeminen ei ole mahdollista, voidaan käyttää akkukäyttöistä laitetta.